Tilan Historia

ALKUVAIHEET
Niemenkylällä on hyvin pitkä historia. Se on ollut asuttuna jo keskiajalta lähtien, mutta alueelta on tehty myös kivikautisia löytöjä. 1680-luvulla Högkullan ja Bergsuddin tilat yhdistettiin ja samalla tilasta tuli pysyvästi ratsutila. Samalla tilaan määrättiin myös kaksi augmenttitilaa: Lintumäki naapurista sekä yksi tila Inkoosta. 1840-luvulla myös Lintumäen tila liitettiin Niemenkylään.

PAPISTOA JA AATELISIA
Niemenkylän kartanon ensimmäisinä omistajina mainitaan Vihdin seurakunnan pitäjänapulainen ja kirkonisäntä Jacob Agricola, jonka arvellaan olleen Mikael Agricolan jälkeläinen. Agricolan suvun omistajat kuuluivat pappissäätyyn lukuunottamatta viimeistä omistajaa Johan Agricolaa, joka oli sotakamreeri. Agricolat hallitsivat tilaa aina vuodesta 1680 vuoteen 1792 saakka. Tämän jälkeen tila oli vuoden Henrik Blomin omistuksessa ja vuoden reviisori Fougtin omistuksessa, jonka jälkeen tilan omisti vuoteen 1797 sotakomissaari Nystén.

1800-LUVUN TALONPOIKAISOMISTAJAT
Vuonna 1797 Niemenkylä siirtyi säätyläisiltä reiluksi sadaksi vuodeksi talonpoikais- omistukseen. Johan Oxén oli omistajista ensimmäinen ja omisti tilan aina kuolemaansa saakka vuoteen 1814. Oxénin ajan alkaessa Niemenkylä oli jopa Vihdin kolmanneksi vaurain tila.

Vuonna 1829 tilan osti Johan Oxénin perillisiltä Erik Johan Forsström. Eric Forströmin pojan Johanin aikana vuosina 1855 – 1867 Niemenkylässä vietti kesiään Johan Wilhelm Snellman perheineen. He olivat vuokranneet vanhan päärakennuksen toisesta kerroksesta yhteensä neljä lämmitettävää huonetta. Tavan mukaisesti Snellman puhutteli 20 vuotta nuorempaa Johania kolmennessa persoonassa Rusthollariksi.

Vuonna 1892 Johan Forström myi tilan vävylleen Johan Fabian Malmgrénille, jolta tila siirtyi 1900-luvun alussa hänen pojalleen Gustav Robert Malmgrénille. Gustav möi tilan vuonna 1916 insinööri Alvar Bergrothille, joka myi tilan eteenpäin Filip Wallendorfille vuonna 1919. Vuonna 1918 tulleen lain perusteella Niemenkylästä lohkottiin 1920-luvulla 12 tilaa, joka käsitti yhteensä 130 ha.

KREIVI MANNERHEIM OSTAA TILAN
Vuonna 1923 Niemenkylän kartanon osti Ruotsista muuttanut kreivi Carl Erik Mannerheim. Hänen vaimonsa oli norjalais- syntyinen Ingeborg (o.s. Hjort). Pinta-alaa Mannerheimin aikaan oli yhteensä 370 ha, kunnes II maailmansodan jälkeen tilasta lohkaistiin osia siirtokarjalaisille. Ainoat kreivin tekemät maakaupat oli Fästin tilan myynti 1920-luvulla, sekä Rajalan tilan osto 1930-luvulla. Kreivi Mannerheimin oli innokas kehittämään tilaa ja hän salaojitutti pellot ja kunnostutti suuren määrän rakennuksia ja rakennutti uusia. Tärkeimpinä näistä oli navetan laajennus 1930-luvulla sekä sikalan rakennuttaminen, joka oli yksi Suomen kehittyneimpiä. Myös päärakennus sai kreivin toimesta sen nykyisen muodon. Valitettavasti vanha päärakennus jouduttiin purkamaan huonokuntoisena 1930-luvulla.

GRAHNIEN AIKA
Vuonna 1949 tilan osti kreivi Mannerheimilta lääketieteen lisensiaatti, tohtori Arne Grahn, jolta tila periytyi hänen pojalleen Patrikille. Vielä kreivin aikaan tilalla oli suuri määrä lypsylehmiä, mutta Arne Grahn luopui niistä 1950-luvulla. Navetta muutettiin hevostalliksi, johon Arne siirsi hevosensa Hagalundin kartanon tallista. Niemenkylässä Arne Grahnilla oli hyvät edellytykset jatkaa suomenhevosten jalostusta. Tilalla tuotettiin vielä 1990-alkuun asti siemenviljaa, mutta Suomen liityttyä EU:iin, tilalla alettiin tuottaa pääasiassa heinää hevostalleille. Nykyään tila on Patrikin poikien Rikhard ja Henri Grahnin omistuksessa, jotka ovat viime vuosina alkaneet kohentamaan tilaa ja kunnostuttamaan sen rakennuskantaa.

LÄHTEET: